Julkishallinnolla kirittävää uudistumiskyvyssä ja johtamisessa

Julkishallinnon organisaatioiden ja yritysten maineissa on selkeitä eroja, selviää T-Median toteuttamasta julkishallinon mainetutkimuksesta. Yrityksillä on etumatkaa etenkin uudistumiskykyyn ja johtamiseen liittyvissä mielikuvissa.

Julkishallinnon mainetta selvitettiin ensimmäistä kertaa. Tutkimuksessa 4 465 suomalaista arvioi 51 organisaation mainetta. Tuloksia verrattiin vastaavalla tavalla toteutettuun tutkimukseen, jonka kohteena olivat yritykset.

Organisaatioiden mainetta tutkittiin Luottamus&Maine-mallin kahdeksalla osa-alueella. Tarkastelussa olivat organisaatioiden hallinnon avoimuus, taloudellinen tilanne, johtaminen, uudistumiskyky, vuorovaikutus sidosryhmien kanssa, palveluiden taso, työnantajuus ja vastuullisuus.

Parhaat arvosanat kansalaiset antoivat julkishallinnon organisaatioille taloudesta. Toiseksi korkeimmat arvosanat tulivat työnantajuudesta ja kolmanneksi korkeimmat vastuullisuudesta, joka oli samalla ainoa maineen osa-alue, jolla julkishallinnon organisaatiot päihittivät yritykset.

“Demokraattisen yhteiskunnan kannalta on mielenkiintoista ja tärkeää ymmärtää, kuinka kansalaiset näkevät julkisesti rahoitettujen organisaatioiden toiminnan ja sen laadun. Veronmaksajathan rahoittavat koko julkisen sektorin toiminnan”, taustoittaa T-Median kehitysjohtaja Riku Ruokolahti tutkimusta.

Suurin ero uudistumiskyvyssä ja johtamisessa

Kansalaiset arvioivat uudistumiskyvyn julkishallinnon organisaatioiden heikoimmaksi osa-alueeksi. Julkishallinto sai arvosanaksi 3,01 asteikolla yhdestä viiteen, kun yritysten vastaava arvosana oli 3,43. Julkisen ja yksityisen sektorin välinen ero oli uudistumiskykyä mittaavassa kategoriassa kahdeksasta mainedimensiosta selkein.

Kuvaaja: julkishallinon ja yritysten mainedimensiot, kokokonaisarviot 2018

“Mielikuvakuilu on selvä, mutta raikkaita poikkeuksiakin löytyy. Tästä esimerkkinä on viime aikoina mediassakin esillä ollut Hätäkeskuslaitos, joka nousee uudistumiskyvyssä selkeästi yli yritysten keskiarvon. Tähän vaikuttaa muun muassa innovoitu 112-mobiilisovellus, jolla on jo 1,4 miljoonaa latausta”, sanoo T-Median toimitusjohtaja Harri Leinikka.

Toiseksi eniten kirittävää julkishallinnon organisaatioilla on johtamisessa. Kansalaiset näkevät yritykset selvästi paremmin johdettuina, vaikka yrityksiin liitettävät johtamismielikuvat eivät nekään yllä arvosanaltaan hyvälle tasolle.

“Julkishallinnon saama tulos heijastelee vastaajien todellisia työelämäkokemuksia, mikä kertoo, että johtamisessa tosiallisestikin paljon parannettavaa. Toisaalta lukuisien valtion virastojen ja laitosten johtohenkilöt ovat jääneet medianäkyvyydessä yritysjohtajien taakse, mikä osittain selittää arvosanaeroa. Kansa pitää kasvollisesta toimintatavasta”, arvioi Riku Ruokolahti.

Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella 1.10.-22.10.2018. Tutkimukseen osallistui 4 465 suomalaista, jotka antoivat yhteensä 10 593 organisaatioarviota. Arvioitavana oli 51 valtionhallinnon organisaatioita. Tuloksia on vertailtu laajaan yritysmainetutkimukseen, johon vastasi kesällä 2018 yhteensä 6 612 suomalaista.

Molemmissa tutkimuksissa kohderyhmänä olivat 15-65-vuotiaat suomalaiset valtakunnallisesti (poissulkien Ahvenanmaa). Otokset on painotettu väestöä edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan. Dimensiokohtaisten mainearvosanojen tilastollinen virhemarginaali on korkeintaan 0,02 yksikköä suuntaansa.