In English
11.9.2019 in

T-Media Relations -blogi: Unelmien työnantaja

 

Alina Matula työskenteli kesällä 2019 T-Mediassa yritysvastuun projektityöntekijänä. Kesän aikana hän muun muassa haastatteli nuoria, pian valmistuvia korkeakouluopiskelijoita heidän toiveistaan tulevien työnantajien suhteen. Blogissaan Alina piirtää kuvaa nuorten unelmatyönantajasta.

Unelmien työnantaja

Viime vuosien aikana julkisuudessa on keskusteltu paljon siitä, mitä nuoret odottavat työelämältä jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. On väitetty muun muassa, että Z-sukupolvi karttaa vastuuta ja että milleniaalit eivät luota tulevaisuuteen. Sekä ilmastoahdistus että heikentyvät työllistymismahdollisuudet saavat nuoret miettimään, uskaltavatko he tehdä lapsia.

Haastattelin viime kesän aikana kymmentä 20–30-vuotiasta työuransa alkutaipaleella olevaa korkeakouluopiskelijaa. Haastattelujen tarkoituksena oli selvittää, mitä nuoret odottavat tulevilta työnantajiltaan. Nuorilta kysyttiin muun muassa, millaisten teemojen parissa he haluaisivat työskennellä ja mitä ominaisuuksia he arvostavat työnantajassa. Haastateltavat edustivat eri tutkintosuuntia, mutta kukaan heistä ei opiskellut suoraan ammattiin valmistavassa koulutuksessa.

Yritysten vastuullisuus korostuu

Haastatteluissa korostui toive siitä, että tuleva työnantaja tuottaisi yhteiskuntaan jotain vastuullista ja merkityksellistä. Nuoret unelmoivat työnantajasta, joka muokkaa yhteiskuntaa ja jopa globaaleja arvoja nykyistä yhteisöllisemmiksi. He haluavat olla ylpeitä siitä, mitä heidän edustamansa yritys tekee. ”Haluan taistella saman päämäärän puolesta yhdessä organisaationi kanssa”, kiteytti yksi vastaajista.

Haastattelemani nuoret näkevät, että yrityksillä on valtava merkitys globaalin muutoksen ajureina. Heidän mielestään yritysten tulee ottaa vastuuta ympäröivästä yhteiskunnasta. Nuoret kokevat erityisen tärkeäksi sellaisten uusien innovaatioiden kehittämisen, jotka pohjaavat yrityksen yhteiskunnalliseen vastuunkantoon.

Yrityksen arvoilla ja missiolla on suuri merkitys, kun nämä nuoret valitsevat potentiaalista työnantajaansa. Jos yrityksen arvot eivät ole linjassa heidän henkilökohtaisten arvojensa kanssa, nuoret kokevat organisaation edustamisen vaikeaksi. Arvomaailma ei kuitenkaan saa olla päälle liimattu ja keinotekoinen, vaan yrityksen tulisi olla vastuullinen ja tuottaa konkreettista hyvää ympäröivään yhteiskuntaan.

Haastateltavien väliset erot tulivat esiin vasta, kun heidän piti arvioida omaa valmiuttaan irtisanoutua yrityksestä, joka toimii heidän arvojensa vastaisesti. Itse kuulun joukkoon, joka harkitsisi vakavasti irtisanoutumista tällaisessa tilanteessa.

Johtamisella on väliä

Joustava ja avoin johtamiskulttuuri puhuttelee nuoria. Ei varmasti yllätä, että nuoret karsastavat hierarkkista organisaatiota. Johtamiskulttuurin toivotaan olevan ihmisläheinen, ja suurin osa vastaajista painotti esimiehen ja työntekijän välisen avoimen luottamussuhteen merkitystä. Läpinäkyvä, tasa-arvoinen ja kannustava ilmapiiri motivoi. Nuorten mielestä johtajan tehtävänä on palvella ja mahdollistaa puitteet, joissa työntekijällä on tilaa kehittyä. Johtaja saa olla kaveri. Tällaista johtajuutta arvostan itsekin.

Vastuun ottaminen ei pelota nuoria. Haastatellut nuoret arvostavat selkeitä tavoitteita ja päämääriä, joiden saavuttaminen on työntekijän omalla vastuulla. Esimieheltä toivotaan tukea ja ohjausta tarvittaessa, mutta itse prosessiin toivotaan työrauha. Nuorten mukaan suora ja rakentava palaute palvelee sekä esimiestä että työntekijää.

Merkityksellisyys motivoi

Haastattelujen perusteella nuoria motivoi erityisesti se, että he ymmärtävät, miksi tekevät sitä, mitä tekevät. On motivoivaa ymmärtää oman työpanoksen merkitys suhteessa isompiin tavoitteisiin ja muiden työhön. Merkityksellisyyttä korostettiin myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta: nuoret haluavat tietää, miten oma työ hyödyttää ympäröivää maailmaa. Oman työn merkityksettömyys tai merkityksen epäselvyys koettiin hajottavaksi.

Tämän haastattelukierroksen perusteella nuoria ei voi ainakaan syyttää toivottomuudesta tai vastuun pakenemisesta. Vastaajista huokui halu vaikuttaa ja löytää itselleen sellainen työpaikka ja rooli, joissa vaikuttaminen on mahdollista.