In English
07.11.2023 in

Riku Ruokolahti: Maine, data-analytiikka ja päätöksenteko

 

”Anteeksi, mutta ovatko kaikki nuo maineen osatekijät todellisuudessa yhtä tärkeitä ja merkityksellisiä?”

 

Maineen mittaaminen sinänsä ei vielä riitä päätöksenteon välineeksi

Edellisessä luvussa painotettiin maineen mittaamisen merkitystä johtamistilanteessa. Luvun tarkoitus oli kuvata johtamisen haasteita ja niihin liittyviä ratkaisuja samastuttavan tarinan kautta. Opin voisi kiteyttää vaikkapa seuraavasti: yhteinen päämäärä edellyttää yhteistä tilannekuvaa. Samalla kartalla oleminen luo edellytykset yhdessä toimimiselle.

Tässä luvussa käsittelemme lyhyesti data-analytiikan roolia päätöksenteossa. Nimittäin se, että olemme samalla kartalla, ei vielä kerro, mitä reittiä meidän pitäisi kulkea. Maineen mittaaminen sinänsä ei vielä yksin riitä päätöksenteon tueksi. Mitatun maineen lisäksi pitäisi tuntea melko yksityiskohtaisesti myös sen mekaniikka ja vaikuttavuus.

Mutta miksi sukellamme näin kiinnostavaan asiaan vain lyhyesti? Siksi, että olemme nyt alueella, joka liippaa kiusallisen läheltä T-Median liiketoiminnan ydintä: mittausten tarkkoja sisältöjä, data analytiikkaa ja niihin liittyviä menetelmiä. Näitä emme voi käsitellä tällaisessa avoimesti saatavilla olevassa dokumentoinnissa.

 

Mitä tarkoittaa Evidence Based Reputation Advisory?

Palataanpa Jätti Yhtiö Oyj:n maineen pariin. Firman maineen tilastollinen mallinnus sinänsä on hyvin selkeä, ja siitä seurasi erittäin mielenkiintoinen avoin keskustelu syistä ja seurauksista. Monipuolisen keskustelun konsensuksena porukan teki välittömästi mieli miettiä, miten kukin aihealue näkyy todellisessa toiminnassamme, ja toisaalta, minkälaisia reittejä tieto kustakin aiheesta meidän tapauksessamme leviää suurelle yleisölle. Miten siis viestimme ja miten meidät koetaan? Tämä on kuitenkin liian aikaista. Eikö ensin olisi järkevää ottaa kokonaisuus haltuun ja ymmärtää, mikä ylipäätään on merkityksellistä? Onhan kyseisessä mittaristossa käytännössä koko yrityksen toiminta, eikä keskustelu siitä ole kovin hedelmällistä, ellei sitä rajata.

 

Kuva: Jätti Yhtiö Oyj:n maineen rakenne suuren yleisön keskuudessa.

 

Aika ajoin sitä törmää tilanteeseen, jossa joku nostaa kätensä ja kysyy kesken alustavan maineen rakennekeskustelun:

Anteeksi, mutta ovatko kaikki nuo maineen osatekijät todellisuudessa yhtä tärkeitä ja merkityksellisiä?

Vastaus voi kuulua jotakuinkin seuraavaasti:

Emme olleet ajatelleet puhua tästä vielä tässä kohtaa, mutta olet koko maineen johtamisen tärkeimmän asian äärellä. Osatekijät eivät todellakaan ole yhtä tärkeitä tai merkityksellisiä. Niiden merkitys riippuu toimialan toimintaympäristöstä ja organisaationne nykyisestä eetoksesta, liiketoiminnan kontekstista ja sidosryhmiänne ajavista voimista. Esimerkiksi vastuullisuus on erilaista kalkkikaivokselle kuin viestintäkonsultille, ja näin ollen kyseisen maineulottuvuuden vaikuttavuus organisaatioon vaihtelee usein aika reippaastikin. Ja sama pätee kaikkiin maineen osatekijöihin ja kaikkiin organisaatioihin. Palaamme juuri teidän organisaatiotanne koskevaan täsmälliseen tilanteeseen aivan pian, kunhan pääsemme käsiksi varsinaiseen maineen vaikuttavuusanalyysiin.

Vedän edellistä yhteen. Maineen johtamisesta voidaan saavuttaa siitä odotettavia hyötyjä vain  ymmärtämällä, mikä täsmälleen ottaen laukaisee hyödyt tai mikä estää hyötyjä vapautumasta. Tähän saadaan vastauksia tutkimusmallilla, joka soveltaa data-analytiikkaa. Näin syntyy tilastollista todistusaineistoa päätöksenteon kohdentamisen tueksi. Kuinka paljon vastuullisuus vaikuttaa kysyntään? Vaikuttaako se enemmän kuin vaikkapa dialogi tai työnantajakuva? Ja niin edelleen. Nämä asiat eivät ole itsestäänselviä. Ne pitää tietää, ja painotuksille on mahdollisuuksien mukaan rakennettava tilastollinen todistus, jotta paukkuja voidaan luotettavasti kohdistaa oikeisiin asioihin ja saada niukoista resursseista maksimaalinen hyöty. Näin johtajien aika ja resurssit saadaan eleettömästi ja puolueettomasti ohjattua vaikuttavimpiin asioihin. Tätä on todisteisiin perustuva maineen johtaminen (Evidence Based Reputation Advisory).

Data-analytiikkaan ja tutkimusmalleihin emme tässä yhteydessä voi tämän syvemmälle sukeltaa, mutta todettakoon, että kuvattuihin asioihin on olemassa varsin tehokkaat ja käytännön johtamistyössä hyväksi todetut ratkaisut.

 

 


 

Riku Ruokolahti on kirjoittanut käsikirjan yritysten maineesta ja sen johtamisesta. Tässä julkaistu kappale, maine, data-analytiikka ja päätöksenteko, löytyy käsikirjan toisesta osiosta: Maineen systemaattinen johtaminen.

 

Tutustu Luottamus&Maine-malliin Tilaa käsikirja