Naiset hoitajia ja miehet johtajia — myös 2020-luvulla?

This post is currently available in Finnish. Please see the original post here.Jos Niskavuoren emäntä palaisi aikakoneella takaisin vuosisadan takaa, niin mitä hän täällä päivittelisi? Konservatiivisimmatkaan tahot eivät olisi osanneet ennustaa, että vielä 2020-luvullakin hoitajana tullaan kohtaamaan nainen ja johtajana kätellään miestä.  Tältä tulevaisuutemme nimittäin näyttää, kun tarkastellaan tuoreita Kun koulu loppuu – Nuorten tulevaisuusraportin tuloksia.

Yli 7700 nuorta on piirtänyt tulevaisuudenkuvan, jossa sukupuoli määrittää vahvasti omaa tulevaisuutta ja erityisesti alavalintoja. Nuorten ammattien viiden kärkeen ei nouse yhtään samaa toimialaa sekä yläkoululais- että lukiolaistyttöjen ja -poikien keskuudessa. Jokin on pahasti pielessä, kun jo 13-vuotias joutuu miettimään alavalintaansa oman sukupuolensa kautta. Esimerkiksi koodaripulaan on siis turha odotella lähitulevaisuudessa helpotusta naispuolisten työnhakijoiden puolelta.

Ilmiö ei ihmetytä, sillä tältähän työelämämme näyttää. Samaan aikaan, kun lasikatot poksahtelevat muissa länsimaissa rikki, on Suomen työelämäkehitys jäänyt pahasti junnaamaan paikallaan. Selvää on, että kansantuloa jää saamatta, kun omat resurssit suunnataan muuhun kuin mihin omat kyvyt luontaisesti ohjaisivat. Viiden ja puolen miljoonan kansalla ei olisi varaa jättää ketään sukupuolensa vangiksi, mutta niin vain vahvat sukupuolinormit näyttävät osaltaan edelleen estävän Suomen vaurastumisen.

Samaan aikaan jatko-opintovalinnan tuska on lisääntynyt ja välivuoden suosio ennätyslukemissa. Pelko epätäydellisen valinnan tekemisestä vaivaa nimenomaan tyttöjä, sillä lähes 40 prosenttia lukiolaistytöistä on aikeissa pitää välivuoden, kun sama luku pojilla on 17 prosenttia. Suunta on vahvistunut vuosi vuodelta. Tyttöjen epävarmuudelle voi naureskella, mutta sen mitätöinti tulee veronmaksajalle kalliiksi. Tämä on vahva viesti siitä, että nykyiset metodit ohjata nuorta jatkovalintapäätöksissä tulisi räjäyttää.  Lukiolaisnuorten ohjaukseen tarvitaan täysin uudenlaista otetta aineopettajien, yrityselämäyhteistyön ja valmentamisen muodossa.

Suomalainen tasa-arvokehitys työelämässä on ollut aivan liian laiskaa ja sen eteen on tehtävä selvästi enemmän töitä. Tarvitsemme yhteiskuntaamme kipeästi lisää suvaitsevuutta tehdä erilaisia valintoja jo lapsesta lähtien. Parhaat käytännöt palkitaan hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen muodossa.

Kirjoittaja on T-Median tutkimuspäällikkö.