Nina Laakso: Kansalaiset edellyttävät lisää avoimuutta ja parempaa johtajuutta suomalaisten urheilujärjestöjen toimintaan
T-Median Luottamus&Maine -tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten mielikuvia ja näkemyksiä keskeisistä urheilujärjestöistä. Tutkittujen urheilujärjestöjen maine vaihteli hyvämaineisen ja heikkomaineisen välillä, kirjoittaa T-Median vanhempi neuvonantaja Nina Laakso.
T-Median Luottamus&Maine 2022 järjestökentän tutkimus toteutettiin jälleen tänä syksynä. Tällä kertaa tarkasteltiin aikaisempaa laajemmin myös suomalaisten urheilujärjestöjen luottamusta ja mainetta suuren yleisön keskuudessa. Tutkimukseen valittiin mukaan kolme koko suomalaista urheilua kattavaa organisaatiota: Suomen Olympiakomitea ry, Suomen Paralympiakomitea ry sekä Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry.
Lajiliitoista tutkimuskierrokselle valittiin viisi eniten vuonna 2022 valtionapua saanutta lajiliittoa: Suomen Palloliitto, Suomen Voimisteluliitto, Suomen Jääkiekkoliittoliitto, Suomen Salibandyliitto sekä Suomen Urheiluliitto.
Tutkittujen urheilujärjestöjen maine vaihteli hyvämaineisen ja heikkomaineisen välillä, yksikään ei yltänyt erinomaiseen maineeseen. Koko urheilua käsittävistä organisaatioista Paralympiakomitealla oli hyvä maine (3.65), SUEK ry:llä kohtalainen (3.26) ja Olympiakomitealla heikko maine (2.90).
Lajiliittojen maine vaihteli hyvän ja kohtalaisen välillä. Parasmaineisin oli Salibandyliitto (3.59). Tekemämme analyysit urheilujärjestöistä perustuvat yli 1600 annettuun validoituun organisaatioarvioon kansalaisten keskuudessa.
Urheilujärjestöjen maine mitattiin T-Median Luottamus&Maine -tutkimusmallilla, jossa mainetta arvioidaan kahdeksan osatekijän avulla: hallinto, talous, johtaminen, innovatiivisuus, vuorovaikutus, tuotteet & palvelut, työpaikka ja vastuullisuus. Data-analytiikan tuloksia täydennettiin avoimilla vastauksilla.
Tutkimus paljastaa, että vastuullisuudella ja johtajuudella on huomattava vaikutus suuren yleisön käytökseen urheilujärjestöjä kohtaan. Havaitsimme myös yritysmaailmaa tarkastelevissa tutkimuksissamme, että toimijoilta vaaditaan paljon aikaisempaa enemmän niin ikään vastuullisuuden ja johtajuuden osa-alueilla. Viimeisen vuoden aikana vastuullisuus on noussut merkittävimpien osa-alueiden joukkoon laaja-alaisesti muissakin tutkimuksissamme.
Lajiliittojen tuloksia tarkasteltaessa nähdään, että uudistumisen ja hallinnon osa-alueista annetaan heikoimmat arvosanat. Vaikuttavuusanalyysit osoittavat, että näillä samoilla teemoilla on iso vaikutus kansalaisten luottamukseen lajiliittoja kohtaan. Tämä tarkoittaa sitä, että näillä osa-alueilla maineen muutoksella on huomattava vaikutus sidosryhmäkäyttäytymiseen.
Merkittävä osa suomalaisista kuuluu tavalla tai toisella urheiluyhteisöön – seurajäsenyyden tai muun roolin kautta. Urheilujohtajien tulee ymmärtää, että kansalaisten näkemykset urheilujärjestöjen maineesta ja erityisesti hallinnon avoimuudesta sekä toiminnan uudistumisesta vaikuttavat merkittävästi luottamukseen. Tämä on hyvin relevantti tieto urheiluyhteisölle. Lajien elinvoimaisuuden tae on se, että toimintaan luotetaan ja näin saadaan harrastajia ja uusia kilpaurheilijoita sekä näiden lähipiirin antama tuki seuramaksujen sekä vapaaehtoistoiminnan kautta.
Koko urheilua kattavien organisaatioiden maine vaihteli laajasti
Paralympiakomitean toiminnassa urheilulla voidaan katsoa olevan vahva arvopohja, joka kuvastuu vastuullisen toiminnan mielikuvana. Tästä juontuen Paralympiakomitea saavuttaa hyvän maineen tason suuren yleisön keskuudessa.
Suuri yleisö näkee SUEKin maineen olevan kohtalaisella tasolla. Tutkimukseen vastanneiden avoimista vastauksista huomataan, että lähes puolet katsoi SUEKin parantavan mainettaan avaamalla enemmän tietoa toiminnastaan, lisäämällä avoimempaa viestintää sekä toteuttamalla läpinäkyvämpää ja aktiivisempaa vuorovaikutusta. Data-analyysimme osoittaa, että toiminnan avoimuus ja vuorovaikutus nousevat SUEKin kohdalla vaikuttavuudessaan huomattavalle tasolle.
Suuri yleisö arvioi Olympiakomitean maineen heikoimmaksi. Erityisesti Olympiakomitean kohdalla johtamisen ja hallinnon katsottiin vaativan vahvaa kehittämistä. Myös työnantajamielikuva vaatii selviä kehittämistoimia, sillä maineen mielikuvista se sai toiseksi huonoimman arvosanan.
Vaikka Olympiakomitean maine jäi tutkimuksessa heikolle tasolle, niin nyt on jo nähtävissä, että kesällä vaihtunut uusi toimitusjohtaja on tarttunut toimeen ja luonut selvästi aktiivisemman ja yhteiskunnallisesti vaikuttavamman kuvan erilaisella johtamisotteella.
Urheilujärjestöjen tulee olla kansalaisten luottamuksen arvoisia omassa toiminnassaan
Urheilujärjestöt ovat siirtymässä vuonna 2024 veikkausvoittovarojen jakosuhdelain piiristä yleiseen valtion budjettirahoitukseen. Toiminnan entistä vahvemmalle avoimuudelle, läpinäkyvyydelle ja vastuullisuudelle, sekä hyvälle ja osaavalle johtajuudelle on siis perusteltuja vaateita.
Urheilujärjestötoimintaa voidaan hyvin verrata esimerkiksi valtionhallinnon toimijoihin, jotka ovat myös julkisen rahoituksen kohteena, ja sitä kautta heillä on erittäin korkea eettismoraalinen vaade johtamista ja vastuullisesti toteutuvaa toimintaansa kohtaan.
Kuten tutkimus osoittaa, urheilujärjestöjen tulee olla kansalaisten luottamuksen arvoisia omassa toiminnassaan. Urheilussa tulee ymmärtää, että avoimemman ja läpinäkyvämmän toiminnan viestimisen kautta saadaan kasvatettua kansalaisten luottamusta omaa toimintaa kohtaan sekä myös vahvempaa legitimaatiota julkisesti rahoitetulle toiminnalle.
Näin tutkimme
Luottamus&Maine 2022 järjestöjen ja liittojen tutkimuskierroksella tutkittiin suomalaisten järjestöjen mainetta suuren yleisön keskuudessa. Urheilujärjestöistä tutkimukseen valittiin kolme koko suomalaista urheilua kattavaa nk. palveluorganisaatiota sekä lajiliitoista viisi vuonna 2022 eniten valtionapua saanutta lajiliittoa.
Urheilujärjestöjen maine mitattiin Luottamus&Maine -tutkimusmallilla, jossa mainetta arvioidaan kahdeksan osatekijän avulla: hallinto, talous, johtaminen, innovatiivisuus, vuorovaikutus, tuotteet & palvelut, työpaikka ja vastuullisuus.
Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella 30.8.-19.9.2022. Tutkimukseen osallistui kaiken kaikkiaan 3 496 suomalaista. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15–65-vuotiaat suomalaiset valtakunnallisesti (poissulkien Ahvenanmaa). Otos on painotettu väestöä edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan. Koko aineiston tilastollinen virhemarginaali on korkeintaan noin 0.XX prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja tutkimuksesta
Nina Laakso, senior advisor, T-Media Oy
+358 400 808 940
nina.laakso@t-media.fi
Harri Leinikka, toimitusjohtaja, T-Media Oy
+358 40 505 5001
harri.leinikka@t-media.fi
Teksti: Nina Laakso
