Luottamus&Maine-tutkimus: julkiselta sektorilta kaivataan uudistumiskykyä
Kansalaiset odottavat julkisen sektorin organisaatioilta uudistumiskykyä, selviää julkishallinnon Luottamus&Maine-tutkimuksesta. Myös johtamismielikuvissa kuilu yrityksiin on suuri. Vastuullisuudessa julkishallinto pärjää yrityksiä paremmin.
Julkishallinnon organisaatioiden mainetta tutkittiin Luottamus&Maine-mallin kahdeksalla osa-alueella. Tarkastelussa olivat organisaatioiden hallinnon avoimuus, taloudellinen tilanne, johtaminen, uudistumiskyky, vuorovaikutus sidosryhmien kanssa, palveluiden kustannustehokkuus, työnantajuus ja vastuullisuus.
Tutkimukseen osallistui 6 843 suomalaista. Tuloksia verrattiin edellisvuotiseen julkishallinnon organisaatioiden mainetutkimukseen ja vastaavalla tavalla toteutettuun tutkimukseen, jonka kohteena olivat yritykset.
Heikoimmat arviot julkinen sektori sai uudistumiskyvystään. Julkishallinnon ja yritysmaailman uudistumiskyvyn välillä on selkeä kuilu: julkishallinnon organisaatiot saavat uudistumiskyvystään arvosanan 3,08 asteikolla yhdestä viiteen, kun yritysten vastaava arvosana on 3,48.
Toiseksi selkein ero on johtamismielikuvissa, joissa julkishallinto saa arvosanan 3,17 ja yritysten arvio on 3,47. Luvut perustuvat vakioitujen organisaatiokorien keskimääräisiin tuloksiin.
“Vuodessa eniten paranivat mielikuvat julkishallinnon tuotteista ja palveluista. Suunta on hyvä, sillä data-analyysimme paljastaa, että julkista sektoria tukevat ja siihen luottavat todennäköisimmin ne kansalaiset, jotka kokevat, että julkisrahoitteiset organisaatiot tuottavat hintansa arvoisia tuotteita ja palveluita”, T-Median kehitysjohtaja Riku Ruokolahti kertoo.
Kuvaaja 1: Julkishallinnon ja yritysten mainetutkimuksen organisaatiokorien tulosten vertailu maineen osa-alueittain.
Julkishallinto on edellä vastuullisuuteen liittyvissä mielikuvissa
Julkisen sektorin organisaatiot nähdään yrityksiä vastuullisempina toimijoina. Julkishallinnon organisaatioiden arvosana vastuullisuudesta on 3,40, kun yritysten vastaava luku on 3,25.
“Ero vastuullisuudessa on kasvanut edellisvuodesta. Yritysten saama arvosana on laskenut, kun taas julkishallinnon arvosana on parantunut. Taloudessa suunta on päinvastainen. Talous on ainoa maineen osa-alue, josta julkishallinnon organisaatiot saavat edellisvuotta heikommat arviot”, Ruokolahti jatkaa.
Suomalaiset arvostavat turvallisuusviranomaisia
Parhaiten tutkimuksessa menestyivät pelastuslaitokset. Toiseksi nousi Rajavartiolaitos ja kolmanneksi Onnettomuustutkintakeskus. Pelastuslaitokset saivat mainearvosanan 3,93, Rajavartiolaitos 3,81 ja Onnettomuustutkintakeskus 3,80 asteikolla yhdestä viiteen.
”Kymmenestä parhaaksi arvioidusta julkishallinnon organisaatiosta kuusi liittyy turvallisuuteen. Erityisen hyvin nämä laitokset pärjäävät tuotteiden ja palveluiden sekä johtamisen osa-alueilla”, Ruokolahti tarkentaa tuloksia.
“Huomattavaa on myös se, että julkishallinnon piiristä ei löytynyt ainuttakaan erittäin heikkomaineista organisaatiota; yritysmaailmasta niitä löytyy useita.”
Taulukko: Julkishallinnon mainetutkimus, maineikkaimmat organisaatiot top 10. *Vastaajaa pyydettiin arvioimaan oman alueensa pelastuslaitosta.
Kuvaaja 2: T-Median Luottamus&Maine-malli ja maineen osa-alueet.
Lisätiedot:
Riku Ruokolahti, kehitysjohtaja
riku.ruokolahti@t-media.fi, 0400 512 200
Harri Leinikka, toimitusjohtaja
harri.leinikka@t-media.fi, 040 505 5001
Julkishallinnon mainetutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella 1.10.–22.10.2019. Tutkimukseen osallistui 6 843 suomalaista, jotka antoivat yhteensä 14 264 organisaatioarviota. Arvioitavana oli pääsääntöisesti valtionhallinnon organisaatioita. Dimensiokohtaisten mainearvosanojen tilastollinen virhemarginaali on korkeintaan 0,03 yksikköä suuntaansa.
Tuloksia on vertailtu laajaan yritysmainetutkimukseen, johon osallistui kesällä 2019 yhteensä 9 577 suomalaista. Molemmissa tutkimuksissa kohderyhmänä olivat 15–65-vuotiaat suomalaiset valtakunnallisesti (poissulkien Ahvenanmaa). Otokset on painotettu väestöä edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.
