Kuluttajien suhtautuminen energia-alan yrityksiin varauksellinen – yritysten maine on keskimäärin kohtalaisella tasolla
T-Median energia-alan Luottamus&Maine-tutkimus paneutui suuren yleisön käsityksiin Suomessa toimivista alan yrityksistä. Lähes kaikkien tutkittujen energia-alan yritysten maineet ovat kohtalaisella tasolla. Fortum oli ainoa tutkimuksessa huonomaineiseksi arvioitu yritys.
Energia-alan Luottamus&Maine-tutkimuksessa suomalaiset arvioivat alan yrityksien maineen keskimäärin kohtalaiselle tasolle. Ainoastaan sähköyhtiö Fortumin maine arvioitiin niukasti huonolle tasolle.
”Kansalaisten suhtautumista energia-alan yrityksiin voisi luonnehtia varaukselliseksi. Yhdenkään kierroksella tutkitun yrityksen maine ei ollut hyvällä tasolla, samalla yhtäkään todella kurjassa maineessa olevaa yritystä ei löydetty”, T-Median asiantuntija Andrei Sergejeff sanoo.
Tutkimukseen osallistui kaikkiaan yli 2 200 suomalaista. Tutkitut yritykset edustavat laajasti energia-alan yrityksien kenttää. Mukana tutkittujen yhtiöiden joukossa oli niin valtakunnallisesti toimivia sähkönmyyntiyrityksiä kuin täyden palvelun energiataloja, jotka sähkösopimusten ohella tarjoavat myös kaukolämpöä sekä sähkönjakelua.
Sähkönjakeluyhtiöiden mainetyö on haastavaa
T-Media on tutkinut sähköverkkopalveluja tarjoavien yrityksien mainetta, mutta näitä yrityksiä ei sisällytetty energia-alan kokonaistutkimukseen. Sergejeff arvioi tämän selittävän osaltaan todella huonomaineisten yritysten puuttumisen listalta. Suomalaiset arvioivat sähkönjakeluyhtiöiden maineet usein huonolle tasolle.
“Sähkönjakeluyhtiöiden mainetyö on haastavaa. Se on kuin soutaisi vastavirtaan kumiairoilla. Yhtiöiden tekemät sähköverkkoinvestointien kustannukset jäävät helposti näkymättömiksi kuluttajille. Siksi ne saatetaan nähdä laillistettuna rosvoina, jotka alueellisen monopolinsa turvin kiskuroivat kuluttajilta kohtuuttomia maksuja sähkönsiirrosta”, Sergejeff sanoo.
”Siirtopalveluja tarjoavien verkkoyhtiöiden huono maine heijastuu koko energia-alaan. Yleisellä tasolla yritykset nähdään myös hiukan ylimielisinä ja sulkeutuneina.”
Energia-alan suuret muutokset heijastuvat maineeseen
Energia-alan yritysten maine vuonna 2023 on keskimääräisesti kohtalaisella tasolla. Elo-syyskuussa toteutetussa tutkimuksessa energia-alan yritykset saivat keskimäärin parhaan arvosanan taloudesta (3.50), mutta myös kohtalaisen arvosanan tuotteista ja palveluista (3.18). Tutkittujen energia-alan yritysten maineessa keskimäärin toiseksi parhaan arvosanan (3.31) sai työnantajuus. Kohtalaisen arvosanan saivat myös innovatiivisuus, hallinto, johto ja vastuullisuus.
Kuvaaja: Tutkittujen energia-alan yritysten maineen keskiarvo. Mainepistemäärä muodostuu kahdeksan eri osa-alueen keskiarvona. Osa-alueet ovat yritysten hallinto, talous, johtaminen, innovatiivisuus, vuorovaikutus, tuotteet & palvelut, työpaikka ja vastuullisuus. Tutkimuksessa käytettiin viisiportaista arviointiasteikkoa (1–5).
”Tutkimuksen perusteella yksittäisiin yrityksiin liitetyt käsitykset eivät ole lainkaan niin jyrkkiä kuin alaan yleisesti liitetyt käsitykset. Kun toimialan yleisistä käsityksistä siirrytään yksittäisten yritysten tasolle, kuva on heti monipuolisempi”, T-Median asiantuntija Lauri Leppo sanoo.
Haasteena energia-alan yrityksillä on vuorovaikutus, jossa arvosana jäi keskimäärin kaikkein heikoimmaksi (3.04). Tämäkin arvosana on kuitenkin vielä kohtalainen.
”Energia-alan yrityksillä on edelleen avoin keskusteluyhteys kansalaisten kanssa, mikä tässä tilanteessa on tavattoman arvokasta”, Andrei Sergejeff sanoo.
”Energia-alalla on menossa syvällinen transitio. Irrottautuminen fossiilisista polttoaineista, kuluttajien muuttuminen myös sähköntuottajiksi ja moni muu asia tapahtuvat kaikki yhtä aikaa. Tässä muutoksessa kansalaiset täytyisi pitää mukana, mikä vaatii energiayhtiöiden viestinnältä paljon. Tutkimuksemme osoittaa, että suuressa kuvassa energia-alan yritykset ovat onnistuneet tässä vähintään kohtuullisesti”.
Näin tutkimme
T-Median Energia-alan Luottamus&Maine-tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Suomessa toimivien energia-alan organisaatioiden mainetta suomalaisten keskuudessa. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella 21.8.-6.9.2023.
Tutkimukseen osallistui kaiken kaikkiaan 2 259 suomalaista. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15–65-vuotiaat suomalaiset valtakunnallisesti (poissulkien Ahvenanmaa). Otos on painotettu väestöä edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.
Lisätietoja
Andrei Sergejeff, asiantuntija
+358 50 3030204, andrei.sergejeff@t-media.fi
