Mielikuva vahvasta valtiosta rakentuu vastuullisesti toimivan, luotetun ja hyvin johdetun hallinnon kautta

Kansalaisten luottamus valtionhallinnon organisaatioita kohtaan on edellytys demokraattisen hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuudelle, kirjoittaa T-Median vanhempi neuvonantaja Nina Laakso.

T-Median julkishallinnon organisaatioita käsittelevä Luottamus&Maine -tutkimus osoitti kansalaisten tarvitsevan vahvaa valtiota tässä ajassa. Tutkimuksen kärkipään muodostavat sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden organisaatiot: Hätäkeskuslaitos ja Rajavartiolaitos. On ymmärrettävää, että turvallisuuden tunteen merkitys korostuu ulkoisen toimintaympäristömme myllerryksessä. Lisäksi tutkimuksen tuloksissa on huomattavissa turvallisuuden kaipuuta kansalaisten arkeen myös valtionjohdon arvojohtajuuden kautta.

Mikä on vahva valtio kansalaisten tavoitemielikuvan tasolla? Siihen ei riitä, että vain turvallisuusorganisaatiot koetaan luotettaviksi ja hyvin johdetuiksi. Valtionhallinnon tulee olla sekä välittää mielikuva tiiviinä, hyvämaineisena kokonaisuutena: hyvin johdettuna ja vastuullisena kansalaisyhteiskunnan palvelijana. Tämä on toteutettavissa vain kunkin valtion organisaation selkeällä viestinnällä omista tehtävistään ja rooleistaan osana valtionhallinnon kokonaisuutta.

“Mikä on vahva valtio kansalaisten tavoitemielikuvan tasolla?”

 

Näinä aikoina, sekä jatkossa, korostuu myös kilpailu osaavasta työvoimasta. Hyvän työnantajakuvan rakentaminen ja maine työnantajana on tärkeää myös valtiolla.

Selkeän viestinnän ohella oikeat viestintäkanavat ovat ratkaisevan tärkeitä. Valtionhallinnon organisaatioilla on valtavasti keskinäisriippuvuuksia, joita kansalaiset eivät tunnista. Senkin takia tarvitaan kaikilta organisaatioilta hyvä panos, jotta kokonaisuus on kunnossa.

Kaikki lähtee johtamisesta ja johtajuudesta

Hyvän julkisen johtajuuden kautta voidaan rakentaa luottamusta, jota kansalaiset selvästi ja oikeutetusti kaipaavat. Me ihmiset luotamme enemmän niihin, joita ja joiden näkemyksiä tunnemme kuin niihin, joita emme tunne. Sen vuoksi valtionhallinnon ja sen koko johdon on kyettävä kehittämään sekä aktiivisen että tietoperustaisen vuorovaikutuksen laatua ja määrää kansalaisyhteiskuntaan. Tämän kautta on rakennettavissa ennustettavuutta, jota koko yhteiskunta tarvitsee erilaisten valintojensa tekemiseen.

Hyvän johtajuuden ja vuorovaikutuksen myötä syntyvä ennustettavuus luo sitä turvallisuuden tunnetta, jota näkemys vahvasta valtiosta edellyttää.

T-Median julkishallinnon tutkimus osoitti niiden valtionhallinnon organisaatioiden, joissa yhdistyy virkamiesjohtaminen ja poliittinen johtaminen, olevan pääsääntöisesti kriittisemmin arvioituja kansalaisten keskuudessa. Ministeriöiden toiminta on oletettavasti valtaosaltaan kohtuullisen heikosti kansalaisten parissa tunnettua virkamiestoimintaa, jota johdetaan viime kädessä poliittisesti. Kansalaisten on vaikea hahmottaa, mitkä päätöksistä ovat virkamiespäätöksiä ja mitkä poliittisia päätöksiä. Ei heidän tarvitsekaan hahmottaa.

Oleellista on, että poliittisen ja virkamiestoiminnan yhdistävät valtionhallinnon toimijat – siis ministeriöt ja eduskunta – toimivat kokonaisuutena hyvän johtajuuden ja hyvän vuorovaikutuksen esimerkkeinä koko yhteiskunnalle, ja siten myös alaiselleen virastokentälle. Näin voidaan saada valtionhallinnon kokonaisuus toimimaan entistä paremmin ja luomaan koko yhteiskuntaan vielä parempaa ennustettavuutta ja turvallisuuden tunnetta.

Vastuullisuustyö on oltava ylimmän johdon agendalla kaikkialla valtionhallinnossa

Kokonaisvaltaisesti vastuullisesti toimiminen nähdään valtionhallinnon organisaatioilla perusolettamana. Valtionhallinnolla on hyvin korkea eettis-moraalinen vaade toiminnassaan ja lähtökohtaisesti siinä on myös onnistuttu. Kehittämistä sen sijaan vaatii erityisesti vastuullisuustyön, valtionhallinnon käden- sekä jalanjäljen, näkyväksi tekeminen.

Hyvänä ensiaskeleena vastuullisuustyön näkyväksi tekemisessä on viime vuonna ensimmäistä kertaa tuotettu valtionhallinnon vastuullisuusraportti, jossa noin 70 prosenttia valtion kirjanpitoyksiköistä julkaisi oman raporttinsa. Itsestäänselviä tavoitteita ovat, että vastuullisuustyö on kaikkialla ylimmän johdon agendalla ja, että tänä vuonna raportin julkaisee ihan jokainen valtion virasto.

Valtionhallinnon organisaatioiden mainehuippua ei ole vielä saavutettu lähellekään. Johtamisen merkitys korostuu työssä kohti maineen kehittymistä. Valtionhallinnolla on mahdollisuus saavuttaa kansalaisten keskuudessa jopa kansainvälisesti huomiota herättävä maineen ja luottamuksen taso, kunhan siellä ymmärretään maineen eri osa-alueiden merkitys sekä tunnistetaan johtamisen vaikuttavuus kehittämisessä.

Kansalaisten kokema korkea luottamus hallinnon organisaatioita kohtaan on paras tae demokraattisen hyvinvointiyhteiskuntamme menestykselle – nyt ja tulevaisuudessa. Luottamuksen rakentamiseen tarvitaan hyvän johtajuuden ohella arjen työtä: yhteisten kehittämiskohteiden tunnistamista, luovaa ajattelua, aidosti vuorovaikutteista ja kuuntelevaa sidosryhmätoimintaa sekä tarmokasta toimeenpanoa.

Kirjoittaja on T-Median senior advisor, KTT Nina Laakso

+358 400 808 940
nina.laakso@t-media.fi