Tampere on Suomen vetovoimaisin kaupunki
Korona-aika on muuttanut ihmisten käsityksiä ja toiveita oman elinympäristönsä suhteen. Kaupunkien vetovoiman tärkeimpinä osa-alueina korostuvat asuinalueen viihtyisyys ja turvallisuus, sekä yhteisöllisyys. Suomen vetovoimaisimpia kaupunkeja ovat Tampere ja Kuopio. Kymmenen suurimman kaupungin joukossa hyvän arvosanan saavat myös Jyväskylä, Turku, Oulu ja Espoo.
T-Median Vetovoima&Vaikutus-tutkimuksessa selvitettiin potentiaalisten asukkaiden näkemyksiä Suomen kymmenen suurimman kaupungin vetovoimasta. Vaikka tutkittujen kaupunkien saamissa arvioissa on selkeitä eroja, niin keskimäärin kaupungit saavat parhaat arviot sijainnistaan, tarjoamistaan palveluista sekä alueen elinvoimasta.
Tampere erottuu edukseen kymmenen suurimman kaupungin joukossa: se on ykkönen sekä vetovoimassa että maineessa. Tampereen sekä muiden tutkittujen kaupunkien mainetta arvioitiin Vetovoima&Vaikutus-mallin lisäksi Luottamus&Maine-mallilla, jossa mitataan muun muassa kaupungin hallinnon toimivuutta ja mainetta työnantajana.
Vetovoima ja luottamus on ansaittava
Tampere on malliesimerkki kaupungista, jossa on tehty pitkään työtä kaupungin vetovoiman ja maineen eri osatekijöiden suhteen. Kaupunki saa ainoana kaupunkina erinomaisen arvosanan elinvoiman osa-alueesta, jossa on kyse kasvavasta talousalueesta, jolla yritykset voivat hyvin.
– Menestyksemme ytimessä on hyvä yhteistyö alueemme yrityksien, elinkeinoelämän ja korkeakouluyhteisön kanssa. Asukkaissamme suurin ikäluokkamme ovat 24-vuotiaat, jotka ovat osaamisen, innovoinnin ja kehityksen kimmoke. Pelkillä yrityksillä, opiskelu- ja työpaikoilla emme ykköspaikkaa toki saa vaan tarvitsemme kulttuuria, elämyksiä ja toimivia palveluita sekä investointeja hyvinvoinnin sekä kasvun tueksi. Tästä kyvystä tehdä päätöksiä ja parantaa tamperelaisten elämää saamme kehuja laajalti, sanoo Tampereen pormestari Lauri Lyly.
Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen puolestaan korostaa, ettei mitään saa ilmaiseksi. Kaupungin vetovoimatekijät, vahvuudet ja heikkoudet on ensin tunnistettava. Tunnistamisen jälkeen tarvitaan paljon systemaattista työtä.
– Lopulta kyse on myös tahtotilasta, jolla kaupunkia kehitetään. Korkea asukastyytyväisyys luo vahvan pohjan ulospäin säteilevälle myönteiselle kierteelle. Meillä on onnistuttu synnyttämään myönteinen ilmapiiri, jossa kaupungin päättäjillä ja muulla organisaatiolla on oma ansionsa, Pirhonen sanoo.
Yliopistokaupungit vetovoimaisia
Vetovoima&Vaikutus-tutkimuksessa leimalliset yliopistokaupungit; Tampere, Kuopio, Jyväskylä, Turku, Oulu ja Espoo, saavat kaikki vetovoimastaan hyvän arvosanan.
Kaupunkien Vetovoima&Vaikutus-tutkimus 2020. Asteikolla 1-5 annetuista arvioista on laskettu keskiarvot, joita tulkitaan seuraavasti: erinomainen tulos ≥ 4.00, hyvä tulos 3.50–3.99, kohtalainen tulos 3.00–3.49, heikko tulos < 3.00. Taulukossa olevat luvut on pyöristetty kahden desimaalin tarkkuudella. Kaupunkien sijaluvut ovat määritelty pyöristämättömistä luvuista.
Tuloksia voidaan pitää osin yllättävinä. Helsinki jää vetovoimassa kymmenen suurimman kaupungin joukossa viimeiseksi kokonaisarviossa, vaikka se saa Tampereen ohella parhaan arvon sijainnistaan.
– Tämä selittyy osin kahdella osatekijällä, joissa Helsinki menestyy heikosti: kustannusrakenteella ja vastaajien näkemyksillä ympäristöstä. Sinällään on mielenkiintoista, että naapurikaupunki Espoo saa hyvän arvosanan juuri ympäristön osalta. Vastaajat kokevat Espoon turvalliseksi ja viihtyisäksi asuinalueeksi, toteaa tutkimuksesta vastaava Kari Väisänen T-Mediasta.
Näin tutkittiin
Tulokset pohjautuvat marras-joulukuussa 2020 toteutettuun Vetovoima&Vaikutus-tutkimukseen, jossa selvitettiin Suomen kymmenen, asukasluvultaan suurimman, kaupungin vetovoimaa erityisesti potentiaalisten asukkaiden joukossa. Tutkimukseen osallistui 1 696 suomalaista. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15–65-vuotiaat suomalaiset, Ahvenanmaata lukuun ottamatta. T-Median Vetovoima&Vaikutus-tutkimusmallissa kaupungin saama vetovoimapistemäärä muodostuu kuuden eri osa-alueen keskiarvona: elinvoima, yhteisö, ympäristö, sijainti, palvelut ja kustannusrakenne.
Lisätietoja:
Kari Väisänen, Vanhempi neuvonantaja, T-Media
+358 400 138767
(Kuva: Laura Vanzo)
