Sote-alalla maine vaikuttaa luottamukseen erityisen paljon
T-Median vuosittaisessa sosiaali- ja terveysalan Luottamus&Maine-tutkimuksessa selvitettiin kansalaisten mielikuvia ja näkemyksiä alan toimijoista. Tutkimuksesta käy ilmi, että maine vaikuttaa sote-alan toimijoihin erityisen paljon.
Sote-alan organisaatioiden maineella on keskimääräistä suurempi vaikutus kansalaisten luottamukseen organisaatiota kohtaan. Luottamus&Maine-tutkimus paljastaa, että tutkituilla sote-alan yrityksillä yhden yksikön muutosta maineessa seuraa 1.25 yksikön muutos sidosryhmätuessa. Suomessa toimivilla organisaatioilla vastaava luku on keskimäärin 1.15.
Sote-alan organisaatioiden kustannuskilpailukyky nousi tutkimuksessa keskeisimmäksi sidosryhmätukea selittäväksi tekijäksi. Seuraavaksi tärkeimpiä kansalaisten luottamusta ennustavia tekijöitä olivat työnantajakuva ja vastuullisuus.
“Sosiaali- ja terveysala on työvoimavaltainen, mikä tarkoittaa sitä, että alan moninaiset työntekijät itsenään tuottavat palvelun. Tästä syystä työnantajakuvan merkitys on suuri sote-alalla. Vastuullisuus taas on megatrendi, jonka vaikuttavuus luottamukseen näkyy tutkimuksissamme läpi toimialojen”, T-Median kehitysjohtaja Riku Ruokolahti sanoo.
Maineen varjelusta kohti odotusten hallintaa – Tays paransi mainettaan korona-aikana
Tampereen yliopistollinen sairaala Tays oli tutkimuksen toiseksi hyvämaineisin organisaatio Tekonivelsairaala Coxan jälkeen. Tays on onnistunut parantamaan mainettaan korona-aikana: vuonna 2019 Taysin mainearvosana oli 3.58, ja vuoden 2021 tulos oli 3.78.
“Työnantajamaineemme parantuminen korona-aikana on meille erityisen hieno asia. Suomalaiseen erikoissairaanhoitoon luotetaan”, Taysin viestintäjohtaja Elina Kinnunen sanoo.
“Korona-aika on lisännyt kasvollista ja viestinnällistä johtajuutta ja vuorovaikutusta. Aikaisemmin suora kommunikointi julkisen sairaalan kanssa on ollut vaikeaa ilman lähetettä. Tämä on kuitenkin muuttunut muun muassa somen seurauksena, ja nykyisin olemme suorassa vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa.”
Kinnunen huomaa vastuullisuuden korostuneen korona-aikana.
“Vastuullisuus on peruskivi, jonka päälle rakennamme, ja se, miten organisaatio epämukavissa tilanteissa toimii, heijastaa vastuullisuuden tasoa. Tämä näkyy siinä, että olemme kertoneet itse ensin epämukavista aiheista. Pitää tulla itse piirtämään agenda, ja vastuu kriiseistä on otettava omilla kasvoilla.”
Kinnunen kokee, että maineen varjelusta ollaan siirtymässä kohti odotusten hallintaa. Organisaation on ymmärrettävä sidosryhmiensä odotuksia.
“Emme voi juosta hyvän maineen perässä. Meidän on mentävä edellä ja tiedettävä, mitä meiltä odotetaan. Maineen johtamisessa on oltava strateginen, ennakoiva ja vuorovaikutuksellinen.”
Mehiläinen nousi tyydyttävältä tasolta hyvämaineiseksi yhtiöksi
Yksityinen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaja Mehiläinen onnistui parantamaan mainettaan tyydyttävältä tasolta hyvälle tasolle. Mehiläinen nosti maineensa vuoden 2020 kohtalaiselta tasolta (3.35) hyvälle tasolle (3.57) vuonna 2021.
“Mainetta ja luottamusta ei voi rakentaa muuten kuin tekojen kautta. Kaikki lähtee perustehtävästämme tuottaa parempaa terveyttä ja hyvinvointia. Kulunut vuosi on ollut erityisen aktiivinen työssämme koronapandemian parissa, digitaalisten palveluiden kehityksessä, kansainvälisessä kasvussa sekä julkisen yhteistyön tiivistämisessä”, Mehiläisen markkinointijohtaja Karolus Viitala kertoo.
“Mehiläisen maineen nousu oli huomattava. Olen ylpeä siitä, että systemaattisen työmme tulos näkyy.”
Näin tutkimme
Sote-alan tutkimuskierroksen tavoitteena oli selvittää valittujen Suomessa toimivien yritysten ja organisaatioiden mainetta kansalaisten keskuudessa.
Organisaatioita arvioitiin T-Median Luottamus&Maine-tutkimusmallilla, jossa organisaation saama mainepistemäärä muodostuu kahdeksan eri osa-alueen keskiarvona. Osa-alueet ovat yrityksen hallinto, talous, johtaminen, innovatiivisuus, vuorovaikutus, tuotteet & palvelut, työpaikka ja vastuullisuus. Tutkimuksessa käytettiin viisiportaista arviointiasteikkoa (1–5).
Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella maalis–huhtikuussa 2021. Tutkimukseen osallistui kaiken kaikkiaan 4 513 suomalaista. Tuloksia on vertailtu edellisvuoden vastaavaan mainetutkimukseen, johon osallistui keväällä 2020 yhteensä 3 498 suomalaista. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15–65-vuotiaat suomalaiset valtakunnallisesti (poissulkien Ahvenanmaa). Otos on painotettu väestöä edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.
Lisätietoja:
Riku Ruokolahti, kehitysjohtaja
+358 400 512 200
riku.ruokolahti@t-media.fi
Teksti: Tuuli Pohjola
