Pörssisäätiön ja Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtajat Sari Lounasmeri ja Victor Snellman: ”Sijoittaminen on luottamuskysymys”
Luottamus&Maine Akatemian erikoisjaksossa Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri ja Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja Victor Snellman kertovat maineen merkityksestä pörssiyhtiöille.
”Pörssiyhtiöiden kannattaa olla kiinnostuneita maineestaan, koska loppujen lopuksi sijoittaminen on luottamuskysymys”, sanoo Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri.
”Luottamus perustuu pitkälti yrityksen maineeseen; sijoittamispäätökseen vaikuttavat monet sellaiset tekijät, jotka ovat linkittyneet maineeseen.”
”Maine on luottamuspeliä, jossa lupaukset on lunastettava kuukaudesta, viikosta ja päivästä toiseen”, täydentää Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja Victor Snellman.
Lounasmeri ja Snellman korostavat, että maineen rakentaminen ei ole pikavoittoja vaan pitkäjänteistä ja johdonmukaista työtä. Maineen on oltava kunnossa, jotta yhtiö kestää kolhut ja jotta rahoituksen saaminen pikaisesti on mahdollista esimerkiksi kriisitilanteessa.
Tuore esimerkki monia yrityksiä koskettaneesta kriisitilanteesta on koronapandemia.
”Siinä vaiheessa, kun yhtiö tarvitsee nopeasti rahoitusta, on myöhäistä alkaa rakentaa omaa mainettaan. Sen pitää olla kunnossa jo siinä vaiheessa, kun tullaan markkinoille”, Lounasmeri painottaa.
”Yksityissijoittajat arvostavat yhä enemmän toiminnan läpinäkyvyyttä ja avoimuutta ja kiinnittävät huomiota siihen, että yhtiö toimii arvojensa mukaisesti.”
Hyvä maine hyödyttää yhtiön johtoa monella tavalla
Snellman pitää hyvänä signaalina sitä, että pörssiyrityksen johto ja hallitus ovat myös sen osakeomistajia. Se luo luottamusta ja uskottavuutta sekä sijoittajalle että johdolle itselleen.
”Näkisin mielelläni, että johto ja hallitus omistaisivat mahdollisimman paljon johtamansa yrityksen osakkeita”, Snellman sanoo.
”Tämä tarkoittaa sitä, että heidän pitää olla erityisen kiinnostuneita yrityksen maineesta. Onhan se mukavampaa olla hyvämaineisen yhtiön johdossa kuin huonomaineisen.”
Snellmanin mukaan sitoutumisessa näkyy myös ylpeys omasta työstä ja yhteisöstä. Vaikka yhtiö olisi tällä hetkellä huonomaineinen sijoittajien keskuudessa, on mainetta mahdollista parantaa, ja sen parantaminen on hieno saavutus.
”Silloin voi sanoa, että me olemme saaneet tämän aikaiseksi yhdessä johdon, hallituksen ja työntekijöiden kanssa.”
Lounasmeri on samaa mieltä kuin Snellman.
”Yhtiön hyvä maine on asia, joka yhdistää ja sitouttaa johtoa, koko henkilökuntaa ja osakkeenomistajia. Siinä on iso joukko ihmisiä, jotka toivovat maineen parantumista sekä välittävät ja ovat ylpeitä siitä”, Lounasmeri toteaa.
Yksityissijoittajien suuri määrä luo painetta maineen kehittämiselle
Yksityissijoittaminen on viime aikoina kasvattanut suosiotaan huimasti, ja suomalaisia osakkeenomistajia on nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Yksityissijoittajien määrän kasvu institutionaalisiin sijoittajiin nähden muuttaa rahoitusmarkkinoiden dynamiikkaa. Lounasmeren mukaan suora omistaminen lisää kiinnostusta yhtiöiden tekemisiä kohtaan. Kiinnostus asettaa myös lisää vaatimuksia yrityksen maineelle.
”Jo yli 900 000 suomalaista omistaa pörssiosakkeita. Yhä suurempi osa ihmisistä on kiinnostunut omistajuudesta ja vaurastumisesta. Kun omistaa yhdenkin osakkeen, seuraa yhtiötä ihan eri tavalla”, Lounasmeri sanoo.
Potentiaalisten sijoittajien määrän kasvu tarkoittaa pörssiyhtiöille myös monipuolisemman sidosryhmäviestinnän tarvetta ja painetta rakentaa yrityksen mainetta hyvänä sijoituskohteena laajemmalle yleisölle.
”Ennen ajateltiin, että riittää kun kontaktoidaan vain suuria sijoittajia, joita on vähän ja joita on helppo tavata. Nyt meillä on iso joukko potentiaalisia osakkeenomistajia ja rahoittajia. Se on suuri mahdollisuus, mutta heitä on mahdotonta kontaktoida yksittäin. He saavat tietonsa eri lähteistä, ja maine rakentuu heidän silmissään sitä kautta,” Lounasmeri toteaa.
Snellman sanoo yksityissijoittajien olevan pääsääntöisesti se joukko, joka luo informaatiota pörssissä ja aiheuttaa vaihtoa yhtiön osakekannassa. Aktiivisen vaihdannan myötä määrittyy myös yhtiön markkina-arvo.
”Hyvämaineisen yhtiön osaketta halutaan ostaa enemmän, mikä tarkoittaa usein myös sitä, että siitä ollaan valmiita maksamaan enemmän. Hyvästä maineesta ollaan siis valmiita maksamaan preemiota”, Snellman tiivistää.
”Pandemian ajalta on tullut myös tutkimuksia, joiden mukaan maineen osuus yritysten arvosta on kasvanut. Isoissa indekseissä vähän reilu kolmannes yritysten arvosta määrittyy maineen kautta.”
Vertailukelpoista tietoa yhtiöiden maineesta tarvitaan
Toimintaympäristön nopeassa muutoksessa tulee tarve uudenlaisille mittareille, joilla sijoittajat voivat arvioida yrityksiä. Yhtiöiden tulevaisuuden ennustaminen perinteisillä tavoilla, kuten historialuvuilla, vaikeutuu, kun esimerkiksi koko toimialan pärjääminen on epäselvää.
”Muutostilanteessa käydään nopeammin tietyntyyppistä pudotuspeliä. Tulee uusia menestyjiä ja uusia häviäjiä. Maine voi silloin olla pysyvämpi keino arvioida yrityksiä kuin esimerkiksi talousluvut, jotka saattavat tällaisessa tilanteessa vaihdella nopeastikin”, Lounasmeri sanoo.
”Talousmenestyksen osalta yhtiöitä on hyvin helppo verrata toisiinsa. Mittarit ovat vertailukelpoisia ja sijoittajat tuntevat ne hyvin. Sen sijaan maineen, brändin, vastuullisuuden ja muiden abstraktien asioiden osalta haasteena on se, että sijoittajat ovat näistä yhtä kiinnostuneempia, mutta niistä on vaikea saada vertailukelpoista tietoa.”
Jokaisella yksittäisellä sijoittajalla on oma mielikuvansa yrityksestä ja sen maineesta, mutta Snellmanin mukaan olisi tärkeää saada tietoa myös siitä, mitä muut sijoittajat ajattelevat yhtiöistä ja niiden maineista. Yhtiön osinko ja osakekohtainen tulos ovat absoluuttisia ja kiistattomia lukuja, mutta kun puhutaan maineesta, ison sijoittajajoukon mielikuva luo siitä paremman ymmärryksen.
”Näkisin, että ison vastaajajoukon konsensus luo mitattavuuden ja vertailukelpoisuuden yritysten välillä ja pitkäaikaisesti yrityksen maineen kehityksessä. Tässä ehkä yksityissijoittajien luoma parviäly kertoo myös yksittäisestä salkunhoitajasta aggregaattitasolla: mitä mieltä hän voisi olla maineen vaikutuksesta yrityksen arvoon – ja sitä kautta, onko osake yli- vai aliarvostettu”, Snellman pohtii.
”On todella kiinnostavaa nähdä, mitä yksityissijoittajat ajattelevat eri yhtiöiden maineista ja mitkä eri tekijät siihen aidosti vaikuttavat. Mitkä ovat niitä tekijöitä, joihin yhtiö pystyy vaikuttamaan, jos se haluaa parantaa mainettaan yksityissijoittajien keskuudessa”, Lounasmeri toteaa.
Teksti: Tuuli Pohjola, Video: Vesa Koivunen
Pörssisäätiön tehtävänä on suomalaisen arvopaperisäästämisen ja arvopaperimarkkinoiden edistäminen. Suomen Osakesäästäjät on valtakunnallinen sijoittajien yhteisö, jonka tarkoituksena on auttaa suomalaisia vaurastumaan. Olemme aloittaneet tutkimusyhteistyön Pörssisäätiön ja Suomen Osakesäästäjien kanssa pörssiyhtiöiden maineen tutkimiseksi yksityissijoittajien keskuudessa. Luottamus&Maine-mallilla toteutettava tutkimus tuo tietoa muun muassa siitä, millaisena yksityissijoittajät näkevät pörssiyhtiön, millainen yhteistyöhalukkuuden taso yksityissijoittajilla on pörssiyhtiön kanssa ja mitkä ovat ne yhteistyöhalukkuutta eniten ohjaavat tekijät, joiden avulla pörssiyhtiöt voivat kasvattaa muun muassa yksityissijoittajien sijoittamishalukkuutta.
Ota yhteyttä, kerron mielelläni lisää uudesta erikoistutkimuksestamme!
HANNA-MARI AULA, VANHEMPI ASIANTUNTIJA
Hanna-Mari keskittyy analytiikkapohjaiseen maineen johtamisen neuvonantoon. Hanna-Marilla on 20 vuoden kokemus tutkimuksen ja mainetyön parissa. Aiemmin hän on työskennellyt KAUTE-säätiössä ja Pohjoisrannassa sekä tutkimustyössä Aallossa ja Stanfordissa.
Katso muita Akatemia-jaksoja Tilaa Akatemian uutiskirje
