Rakennus- ja suunnittelualalla ensimmäistä kertaa hyvämaineisia yrityksiä
T-Median vuosittaisessa rakennus- ja suunnittelualan Luottamus&Maine-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten mielikuvia ja näkemyksiä alan toimijoista. Ensimmäistä kertaa tutkimuksessa mukana olleista alan yrityksistä löytyi myös hyvämaineisia yrityksiä.
T-Media on seurannut rakennus- ja suunnittelualan yritysten mainetta vuodesta 2018 lähtien. Tämän vuoden tutkimuksessa mukana oli yhteensä 23 tunnettua alan toimijaa, joiden saamat arvosanat muodostavat tutkimuksen yleisen mainetason.
Rakennus- ja suunnittelualan yritysten maineen keskiarvosana ylsi kohtuulliselle tasolle 3.34 (asteikolla 1–5). Vahvimmat arvosanat tutkitut yritykset saivat talouteen liittyvistä mielikuvista, kun taas heikoimmat mielikuvat liittyvät vuorovaikutukseen, vastuullisuuteen sekä yritysten avoimeen ja läpinäkyvään toimintatapaan.
“Kun yritysten saamia arvosanoja tarkastellaan suhteessa suomalaisten käyttäytymiseen kuten luottamukseen, ostamis- ja suositteluhalukkuuteen sekä työnhakuintoon alan yrityksiä kohtaan, kaikkein merkittävimpinä maineen kehityskohteina korostuvat mielikuvat yritysten tuotteistaja palveluista sekä vastuullisuudesta”, T-Median vanhempi asiantuntija Hanna-Mari Aula kertoo.
“Maineen eri osatekijöillä on erilainen merkitys alasta ja yrityksestä riippuen. Maineen johtamisen ytimessä on ymmärtää, mitkä maineen osatekijät ovat kaikkein merkittävimpiä omalla alalla ja omassa yrityksessä.”
Rakennus- ja suunnittelualan maine kehittyy, silti keskimäärin jäljessä suomessa toimivia yrityksiä
Tutkituista rakennus- ja suunnittelualan yrityksistä A-Insinöörit, Sitowise ja Vahanen ylittivät maineasteikolla hyvän arvosanan rajan (3.50).
Tutkituista yrityksistä enää SRV saa heikon mainearvosanan, jääden niukasti kohtalaisesta arvosanasta. Lehto Group onnistui kuluneen vuoden aikana ponnistamaan pois heikolta mainetasolta kohtalaiselle tasolle.
“Yritysten väliset erot eivät ole erityisen suuria, vaikkakin ero paras- ja heikkomaineisten välillä onkin vielä merkittävä. Alan maine kokonaisuudessaan on pysynyt hyvin samankaltaisena jo pidemmän aikaa”, Aula kertoo.
Yleisesti rakennus- ja suunnittelualan maine on jäljessä Suomen kokonaisyrityskoria jokaisella maineen osa-alueella: Suomessa toimivat yritykset ovat keskimäärin hyvämaineisempia kuin rakennus- ja suunnittelualan yritykset. Ero on suurimmillaan talouteen ja tuotteisiin ja palveluihin liitettävissä mielikuvissa.
“Yleisesti rakennusala kärsii heikosta maineesta, mikä osaltaan vaikuttaa myös mielikuviin sen yksittäisistä yrityksistä. Suunnittelualan yritysten maine on rakennusalan yrityksiä vahvempi. Näin on ollut myös aikaisempina vuosina”, Aula sanoo.
Hyvä maine on koko alan etu
Suunnittelu- ja konsultointiyritys Rambollin markkinointi- ja viestintäjohtaja Karoliina Lehmusvirta näkee mainetyön olevan alan kollektiivista työtä ja iloitsee, että suunnitteluyritysten työ maineen vahvistamiseksi näkyy positiivisesti alan mainetuloksissa.
”Suunnittelualalla on hyvä ymmärrys siitä, että hyvä maine on koko alan etu. Toisaalta ymmärrämme myös, että kupru yksittäisen organisaation maineessa voi vaikuttaa mielikuviin koko alasta. Uskon siksi vahvasti yhteistyöhön eri toimijoiden välillä”, Lehmusvirta sanoo.
Lehmusvirta kokee, että mainetyöhön on otettava mukaan koko organisaatio: teot ja toiminta ratkaisevat pelin. Maineen näkökulmasta asiantuntijat ovat uskottavia viestinviejiä.
”Seuraamme maineen kehittymistä johtoryhmässä, koska maine luo meille toimintaedellytykset. Viime kädessä pelin ratkoo koko henkilöstö: mitä saamme osaamisesta irti käytännön teoissa ja kuinka kohtelemme toisiamme jokapäiväisessä arjessa.”
Näin tutkimme
Tulokset pohjautuvat huhti–toukokuussa 2021 toteutettuun rakennus- ja suunnittelualan Luottamus&Maine -tutkimukseen, jossa selvitettiin Suomessa toimivien alan organisaatioiden mainetta suomalaisten keskuudessa.
Yrityksiä arvioitiin T-Median Luottamus&Maine-tutkimusmallilla, jossa yrityksen saama mainepistemäärä muodostuu kahdeksan eri osa-alueen keskiarvona. Osa-alueet ovat yrityksen hallinto, talous, johtaminen, innovatiivisuus, vuorovaikutus, tuotteet & palvelut, työpaikka ja vastuullisuus. Tutkimuksessa käytettiin viisiportaista arviointiasteikkoa (1–5).
Yhteensä tutkimme 23 eri organisaatiota. Tutkimukseen vastasi 3 103 suomalaista, jotka antoivat yhteensä 5 040 organisaatioarviota. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15–65-vuotiaat suomalaiset valtakunnallisesti (poissulkien Ahvenanmaa). Otos on painotettu väestöä edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.
Lisätietoja:
Hanna-Mari Aula, vanhempi asiantuntija, T-Media
+358 40 585 6466
hanna-mari.aula@t-media.fi
