In English
Posted on 30.1.2020 in

Julkishallinnon Luottamus&Maine: maineen rakennus alkaa aktiivisesta johtamisesta

 

Maineen rakentaminen katteettoman julkisuuskuvan varaan on some-aikakaudella mahdoton ajatus. Vankka pohja maineelle luodaan organisaation johtamisella, jossa yhdistyvät aktiiviset päätökset, uudistumishalu ja viestinnän rohkeus.

Näistä teemoista puhuivat muun muassa Accenturen johtaja Carl Haglund, Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen ja Helsingin yliopiston työelämäprofessori Pekka Sauri T-Median Julkishallinnon Luottamus&Maine -tilaisuudessa.

T-Median toimitusjohtaja Harri Leinikka ja tutkimusjohtaja Sari Maunula avasivat tilaisuuden esittelemällä julkishallinnon organisaatioiden mainetutkimuksen tulokset.

He kertoivat tutkimuksen vaikuttavuusanalyysin valossa, miksi maine on organisaatiolle niin tärkeä asia: se korreloi voimakkaasti sidosryhmätuen kanssa.

”Kuten Business Finlandin viestintäjohtaja Tomi Korhonen Luottamus&Maine Akatemiassamme toteaa: mainetyö ei ole viestintäyksikön yksinoikeus. Se on koko johtoryhmän asia. Johdon aktiiviset päätökset ja uudistukset yhdessä hyvin hoidetun viestinnän kanssa ovat voittava kombinaatio”, Leinikka totesi.

Carl Haglund pohti kommenttipuheenvuorossaan, miksi organisaatiot saivat juuri uudistumiskyvystä ja johtamisesta heikomman arvosanan kuin yritykset.

”Yritysten on pakko uudistua, sillä muuten ne jäävät kilpailijoidensa jalkoihin. Yritykset ovat myös julkista sektoria tottuneempia siihen, että ne tuovat johtajansa esiin kertomaan onnistumisista”, Haglund tiivistää.

Haglund muistutti vielä, että onnistunut julkisuuskuva pohjautuu aina todellisille teoille.



Samasta teemasta jatkoi puheenvuorossaan Ritva Viljanen. Hän peräänkuulutti julkishallinnolta radikaalia avoimuutta.

”Julkisen johtamisen oikeutus edellyttää luottamusta. Jos me sen menetämme, me menetämme kaiken. Läpinäkyvyys pakottaa toiminaan reilusti ja asianmukaisesti”, Viljanen sanoo.

Viljanen totesi, että nykypäivänä digitaalisen ja sosiaalisen median ulottuvuuksia ei voi jättää huomiotta. Viestinnän on oltava paitsi avointa myös ripeää.



Pekka Sauri jatkoi, että älypuhelimen kaltaiset viestintävälineet ovat avanneet maailman vuorovaikutukselle, joka on monenkeskistä, kaksisuuntaista ja reaaliaikaista.

”Jos et ole mukana keskustelemassa organisaatiostasi, keskustelu käydään ilman sinua. Yhdelläkään organisaatiolla ei ole enää varaa siihen”, Sauri sanoo.

Saurin mukaan viimeistään nyt on syytä ymmärtää, että viestintä ei ole tukitoiminto. Se on ytimeltään strategista toimintaa, joka kulkee tiukasti käsi kädessä organisaation varsinaisen toimialan kanssa.

Sauri kehotti vielä unohtamaan huolen siitä, että työntekijät voivat riehaantua liikaa sosiaalisessa mediassa.

”Jos luotat ihmiseen niin paljon, että otat hänet töihin, voinet luottaa siihenkin, että hän hoitaa organisaatiosi viestintää vastuullisesti.”



Rohkeutta ja luottamusta peräänkuulutti myös Leo Stranius.

Stranius summasi, että toimintaympäristö muuttuu, sidosryhmien odotukset tiukkenevat ja vastuullisuushorisontti karkaa koko ajan kauemmaksi. Tämän vuoksi vastuullisuustyö on erityisen tärkeää jokaiselle organisaatiolle.

Kaikkea ei kutenkaan tarvitse osata heti. Jostain on aloitettava, eikä epäonnistumisia kannata pelätä.

”Ainoa ihmiset, jotka eivät koskaan epäonnistu, ovat ne, jotka eivät koskaan yritä mitään”, Stranius muistuttaa.



Lisätietoja:

Harri Leinikkatoimitusjohtaja
harri.leinikka@t-media.fi, 040 505 5001

Sari Maunula, tutkimusjohtaja
sari.maunula@t-media.fi, 050 409 1543


Teksti: Anu Räsänen
Videot: Vesa Koivunen