Harri Leinikka: Mainetta kannattaa kehittää ja seurata useissa sidosryhmissä
”Hyvä maineen johtaminen on monisidosryhmäistä”, T-Median toimitusjohtaja Harri Leinikka korostaa. Maineen tutkiminen olennaisissa sidosryhmissä, kuten kansalaisten, päättäjien, median, sijoittajien ja potentiaalisten työntekijöiden keskuudessa, auttaa maineen kokonaisvaltaisessa johtamisessa.
Harri Leinikka listaa, että hyvämaineinen yritys saa sitoutuneempia työntekijöitä, edullisempaa pääomaa, asiakkaidensa tuen ja yhteiskunnan eri toimijoiden myötävaikutuksen. Siksi maineen kehittäminen ja seuraaminen laajasti monessa eri sidosryhmässä on tärkeää.
Eri sidosryhmien välisten maine-erojen ymmärtäminen on oleellista maineen kokonaiskuvan muodostamisessa. Esimerkiksi organisaation nykyisten työntekijöiden mainekäsityksen vertaaminen ulkoisten sidosryhmien mielikuviin organisaatiosta voi paljastaa sisäisiä valtteja ja muutoin vaikeasti hahmotettavia ilmiöitä.
”Jos tarkastelemme organisaation mainetta potentiaalisten työntekijöiden keskuudessa, on fiksua verrata sitä organisaation sisäiseen maineeseen. Ulkoisen ja sisäisen maineen vertailua tehdessämme voimme löytää hyviä johtolankoja maineen tärkeimmistä kehityskohteista. Ne upeat asiat, jotka ovat organisaation sisällä kunnossa, eivät välttämättä ole välittyneet ulkoisille sidosryhmille”, Leinikka sanoo.
”Yhtä lailla mielekästä on seurata yksityissijoittajien ja institutionaalisten sijoittajien mielikuvia ja oppia, millaiset erot maineessa on näissä sidosryhmissä. Kasvuhaluiset organisaatiot saattavat mitata ja verrata myös potentiaalisia ja nykyisiä asiakkaitaan. Tämä johtaa monta kertaa läpimurtoihin organisaation kasvussa ja kannattavuudessa.”
Maineen yhteiskunnallisen tason ymmärtäminen on kriittistä
Ympäröivä yhteiskunta, johon kuuluvat kansanedustajat, virkamiehet, kunnalliset päättäjät sekä media ja kansalaiset, määrittää organisaatioiden olemassaolon ehdot. Leinikka uskoo, että maineen kokonaisvaltaisen johtamisen kannalta juuri media, suuri yleisö ja päättäjät muodostavat tärkeän kolminaisuuden.
”Kun organisaatio seuraa mainettaan holistisesti ja laajasti yhteiskunnassa, se saa arvokasta informaatiota siitä, miten kansalaiset kokevat ja miten journalistit näkevät organisaation sekä kuinka poliittiset vaikuttajat suhtautuvat siihen”, Leinikka sanoo.
”Media kirjoittaa asioista, jotka resonoivat kansan parissa. Kansan näkemykset ja toiveet heijastuvat päättäjien kautta aina lainsäädäntöön saakka.”
Tutkimuksen selkeys ja jatkuvuus auttavat maineen johtamistyössä
Organisaation tutkiessa mainettaan monisidosryhmäisesti tiedon määrä voi kasvaa suureksi. Suuri kertaluonteinen datamäärä vaikeuttaa tiedon hallittavuutta ja sitä kautta päätöksentekoa.
Maineen johtamista tukevat silloin data-analytiikan osaaminen sekä tutkimusmenetelmän selkeys ja visuaalisuus. Myös siitä voi olla apua, ettei monisidosryhmätutkimusta tehdä yhtenä isona kertaharjoituksena vaan jatkuvana prosessina sidosryhmä kerrallaan.
”Sidosryhmiä voi priorisoida. Tärkeimpiä sidosryhmiä voidaan seurata jopa useamman kerran vuodessa. Vähemmän tärkeitä voidaan seurata harvemmin, vaikka joka toinen vuosi. Kuitenkin niin, että oma mainekartta päivittyy koko ajan ja tiedetään, missä mennään. Silloin maineen johtaminen on helpompaa.”
”Tyytyväisimmät asiakkaamme seuraavat mainettaan monessa sidosryhmässä. He pystyvät näkemään ulkoisten ja sisäisten sidosryhmiensä eron ja kehittämään toimintaansa luoden entistä tasapainoisemman ja yhtenäisemmän mainekuvan kaikissa sidosryhmissä.”
Lue lisää sidosryhmätutkimuksista Luottamus&Maine-malli
Teksti: Tuuli Pohjola
