Finns’ trust in institutions crashingKansalaisten luottamus instituutioihin romahti
Finnish people trust their political decision makers and labour market organisations less than before. The Nation’s Values 2016 study indicates that the Government has suffered the greatest loss in trust. In contrast, the police, the education system and the healthcare system enjoy the strongest trust among Finnish citizens.
Political decision makers have experienced a negative reputation impact because of processes such as the Government’s Competitiveness Pact, long in the making. Trust in the Government, the parliament and labour market organisations has significantly decreased from 2013. Only every third Finn now says that they trust the Government. Three years ago, the Government’s trust level was at 45%.
FUTURE OF WELFARE STATE UNDER THREAT
The willingness of Finns to pay more taxes is decreasing, be it to reduce government debt or to retain the welfare society. At the same time, Finns express the wish to put a stop to national borrowing.
The study shows that Finns trust the public sector as a provider of healthcare services. Overall, the findings indicate that Finns lean towards simplifying the structures in the public sector and government.
HOPES OF LONGER CAREERS FAILING
Finns are facing challenges both at the outset and at the end of their work life. Youth employment is a distinct concern. 77% of the respondents think it is too difficult for young people to get their career started.
Middle-agers’ confidence in their capabilities and career prospects is in a slump. Furthermore, the interest of people aged 55 to 64 to become an entrepreneur has decreased.
IMMIGRATION HOT TOPIC
Most Finns look at immigrants in a favourable light. Opinions on immigration, however, are polarised, and attitudes are getting stronger. Interestingly, the standpoints of different age groups are moving in opposite directions. Middle-agers are getting increasingly critical towards immigration, whereas the younger people showcase an increasingly favourable attitude.
The data for The Nation’s Values 2016 study was executed with an online survey between 6 October and 4 November 2016. All in all, 3,147 Finns took the survey. The research project is a collaboration between the Finnish Economic Information Office and T-Media. The study targeted Finns between the ages of 15 and 74 nationwide (excluding Åland).
You can download the research report (in Finnish) here.
Further information
Economic Information Office (TAT), President, Kari Väisänen, +358 400 138 767, kari.vaisanen(a)tat.fi
T-Media, Reseach Manager, Reeta Sutinen, +358 40 511 9936, reeta.sutinen(a)t-media.fi
Economic Information Office (TAT), Producer, Internal and External Communications, Mari Lehtonen, +358 40 450 8307, mari.lehtonen(a)tat.fiSuomalaiset luottavat poliittisiin päättäjiin ja työmarkkinajärjestöihin entistä vähemmän. Kansan arvot 2016 -tutkimuksen mukaan suurimman luottamuskolhun on kuluneiden kolmen vuoden aikana kärsinyt hallitus. Suurinta luottamusta kansalaisten keskuudessa nauttivat poliisi, koulutusjärjestelmä ja terveydenhuolto.
Mainekolhut, kuten pitkään pyöritelty kilpailukykysopimus ovat maksaneet raskaasti poliittisille päätöksentekijöille. Luottamus hallitukseen, eduskuntaan ja työmarkkinajärjestöihin on laskenut merkittävästi vuoden 2013 tasosta. Erityisen kolhun on kärsinyt hallitus: vain kolmannes kansalaisista kertoo luottavansa hallitukseen, kun sama luku oli vielä kolme vuotta sitten 45 prosenttia.
HYVINVOINTIVALTION TULEVAISUUS UHATTUNA
Yhä harvempi suomalainen on valmis maksamaan enemmän veroja, oli sitten kyseessä julkisen velan taittaminen, tai hyvinvointivaltion ylläpitäminen. Velkaantumiselle halutaan silti laittaa stoppi.
Julkiseen valtaan kuitenkin luotetaan terveydenhuollon järjestäjänä. Velkaantumista tai verojen nostamista punnitessa kansalaisten kanta näyttäisi kallistuvan julkisen sektorin rakenteiden ja julkisen hallinnon keventämiseen.
AIKEET TYÖURIEN PIDENTÄMISESTÄ EIVÄT OLE TOTEUTUNEET
Suomalaisilla on haasteita niin työuran alku- kuin loppupäässä. Nuorten työllistyminen huolestuttaa, 77 prosentin mielestä nuorten on nykyisellään aivan liian vaikeaa päästä työelämään.
Keski-ikäisten usko omiin kykyihin ja urakehitykseen on puolestaan lähes romahtanut. Lisäksi selvästi aiempaa harvempi 55–64-vuotias on innostunut yrityksen perustamisesta.
MAAHANMUUTTO JAKAA KANSAN MIELIPITEITÄ
Valtaosa suomalaisista suhtautuu maahanmuuttajiin hyväksyvästi. Maahanmuuttokysymykset jakavat kuitenkin kansaa ja kannat ovat osittain tiukentuneet. Kiinnostavaa on, että ikäryhmien asenteet ovat kehittyneet maahanmuuttajakysymyksissä hyvin eri suuntaan. Keski-ikäiset ovat ottaneet selvästi viime vuotta kriittisemmän kannan. Vastaavasti nuorten asenteet ovat liikkuneet suvaitsevampaan suuntaan.
Kansan arvot -tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella 6.10.–4.11.2016 ja siihen vastasi yhteensä 3 147 suomalaista. Tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ja T-Media Oy. Kohderyhmänä olivat 15–74-vuotiaat suomalaiset valtakunnallisesti (poislukien Ahvenanmaa).
Lataa tutkimustiivistelmä tästä (pdf)
LISÄTIEDOT:
Taloudellinen tiedotustoimisto TAT
toimitusjohtaja Kari Väisänen
puh. 0400 138 767, kari.vaisanen(a)tat.fi
T-Media
tutkimuspäällikkö Reeta Sutinen
puh. 040 511 9936, reeta.sutinen(a)t-media.fi
Taloudellinen tiedotustoimisto TAT
sisäisen ja ulkoisen viestinnän tuottaja Mari Lehtonen
puh. 040 450 8307, mari.lehtonen@tat.fi