16.02.2017 / by admin / In

Palkkaatko rohkeasti osaamista vai tyydytkö pelkkään hyvään tyyppiin?

Tänä kesänä kesätyöpaikkoja on tarjolla ennätysmäärä. Se on todella hienoa, mutta ei valitettavasti koske tasapuolisesti kaikkia nuoria. Vammaisilla ja maahanmuuttajanuorilla on yhä vaikeaa saada edes se ensimmäinen kesätyö – vielä vaikeampaa kuin alle 18-vuotiailla, joilla kesätyön saaminen on myös kovan työn takana.

Mistä tämä johtuu? Eikö meillä ole tarpeeksi aikaa ja rohkeutta pysähtyä nuoren kohdalla ja katsoa ulkoisen vamman tai heikohkon suomen kielen taakse: Mikä on hänen osaamisensa, koulutustaustansa, asenteensa ja motivaationsa työtä kohtaan?

Pelkäämmekö maineriskiä – mitä jos mokaamme jo kesätyöpaikkailmoituksessa, haastattelussa tai perehdytyksessä? Samaan aikaan toistamme mantranomaisesti, kuinka haluamme rekrytoida uusia näkökulmia ja uutta osaamista. Valitettavan usein päädymme kuitenkin vanhaan ja tuttuun kaavaan – rekrytoimaan ulospäinsuuntautuneen, niin sanotun hyvän tyypin.

Kun rekrytoit, pysähdy ja mieti, minkälaista osaamista tarjoamassasi kesätyössä oikeasti tarvitaan. Tarvitaanko siinä kaikkia aisteja: näkö-, haju-, kuulo-, tunto-, tasapaino- ja asentoaistia? Vai kenties hyvää asennetta, innokkuutta ja motivaatiota sekä tietyn alan koulutusta? Onko tärkeää, että kesätyöntekijältä sujuu smalltalk kahvihuoneessa vai että hän intohimoisesti keskittyy kesätyöhön, vaikka sosiaaliset taidot olisivat niin ja näin?

Suomi elää viennistä, minkä vuoksi kansainvälisyyteen liittyvät tiedot ja taidot ovat kovaa valuuttaa talouselämässä. Maamme on jo täynnä kansainvälisiä maailmankansalaisia, joissa meillä on suuri voimavara ja kilpailuvaltti, jos vain osaamme heidän osaamistaan viisaasti hyödyntää. Miksaamalla omia ideoitamme toisen kulttuurin erityispiirteisiin saatamme tuottaa ainutlaatuisia tuotteita ja elämyksiä itsellemme ja maailmalle.

Maahanmuuttajanuoren kesätyöllistymisen ei pitäisi tyssätä täydelliseen suomen kielen hallintaan, sillä sitä ei joka kesätyössä tarvita. Eihän omakaan kielitaitomme ole aina maailmanluokkaa, ja siitä huolimatta kauppaa syntyy. Kielitaito kehittyy siinä mukana.

Vammaisia ja maahanmuuttajanuoria kesätyöllistäneet työnantajat korostavat, että koko työyhteisö on oppinut paljon näiltä nuorilta. Ykkösasia on ollut nuoren silkka työnilo ja korkea työmotivaatio. Kyynisemmänkin työntekijän mieli heltyy, kun kaveri innoissaan huikkaa joka aamu töihin tullessaan, että morjens nyt mä tulin töihin!

Toinen tärkeä asia on avoimuuden lisääntyminen työpaikalla. Aluksi monella työnantajalla on ollut vaikeaa kertoa työyhteisössä ääneen, että olemme palkanneet vammaisia kesätyöntekijöitä, ja mitä se vaatii. Työnantajat ovat aristelleet, saako sitä sanaa oikein sanoa ääneen: vammainen. Saako vammaiselta kesätyöntekijältä suoraan kysyä, millaista tukea hän tarvitsee tai puhua haastavissa tilanteissa asioiden oikeilla nimillä?

Avoimuus, asioihin heti puuttuminen ja suoraan puhumisen taito hyvässä hengessä ovat näissä työyhteisöissä edistyneet merkittävästi vammaisten rekrytoimisen myötä. Kysy ihmiseltä, mitä hän ajattelee. Älä tee tulkintoja omista lähtökohdista, sillä voit tulkita aivan väärin.

Kolmas tärkeä asia on erilaisuuden sietokyky. Suomessa työpaikkakiusaaminen on hälyttävän yleistä. Väitän, ettemme helposti siedä erilaisia persoonallisuuksia. Kaikkien pitäisi olla samasta muotista. Tämä näkyy myös rekrytoinnissa – palkkaamme herkästi itsemme jatkeita.

Kun avaamme silmämme, huomaamme, millaisia hyviä ja osaavia tyyppejä työyhteisöstä löytyy. Heillä voi olla erilainen tapa toimia ja ilmaista asioita, mutta he osaavat hommansa. Sehän on kuitenkin lopulta tärkeintä!

Monet työnantajat haluaisivat kyllä palkata vammaisia ja maahanmuuttajanuoria, mutta eivät uskalla. Työnantajia mietityttää esimerkiksi, millainen työpaikkailmoituksen tulisi olla, mitä saa kysyä työhaastattelussa tai mitä pitää ottaa huomioon työpaikalla.

Suomessa on kuitenkin huippuasiantuntijoita, jotka kädestä pitäen auttavat koko prosessin ajan: Vammaisten lasten ja nuorten säätiö Vamlas, Plan International Suomi, Autismisäätiö jne. Soitto tai maili näihin organisaatioihin ja saat varmasti innokasta apua ja tukea. Älä siis anna pelon estää rekrytoimasta näitä upeita nuoria!

 

Heräsikö ajatuksia? Ota yhteyttä:

Päivi Salminen-Kultanen
Liiketoimintajohtaja
eMBA, MMM
paivi.salminen-kultanen@t-media.fi
+358 440 727 9717

T-Medialla on pitkä kokemus luovien, työnantajakuvaa kehittävien kampanjoiden suunnittelusta ja toteutuksesta. Lisää tietoa työnantajakuvapalveluistamme löydät tuotesivuiltamme.

 

T-MEDIA OY

EVIDENCE BASED REPUTATION ADVISORY

ETELÄINEN MAKASIINIKATU 4 A, 00130 HELSINKI

© T-MEDIA 1997 - 2017